Lähdekritiikki

 Ole kriittinen lähteiden suhteen. Kannattaa tarkistaa tieto useasta eri lähteestä.

Ohessa eräänlainen tarkistuslista, jonka kysymysten avulla voi päätellä tiedon ja lähteen luotettavuuden. Tätä voit soveltaa myös lukutaidon tehtävissä.

Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta tarkoitukseesi:
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheesi kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Lähdekritiikki

Kun valmistelet kirjoitelmaa tai informatiivista puheenvuoro, joudut käyttämään lähteitä. Ole kriittinen lähteiden suhteen. Kannattaa tarkistaa tieto useasta eri lähteestä.

Ohessa eräänlainen tarkistuslista, jonka kysymysten avulla voi päätellä tiedon ja lähteen luotettavuuden.

Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta tarkoitukseesi:
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheesi kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Referaatti

Lue referaatin ohjeet
referaatti

Tiivistelmä

TIIVISTELMÄN OHJEET
Lähteenä Anne Mäntysen artikkeli Yksityiskohdista yleiseen – tiivistäminen ja abstrahointi tekstitaidon kokeessa (teoksessa Ylioppilastekstejä 2013)
Tiivistelmä tekstilajina
-Tiivistelmässä tiivistetään aineistona olevan tekstin keskeiset asiat omin sanoin.
-Tiivistelmä on kieleltään neutraali teksti, jossa yleistetään(abstrahoidaan) ja pelkistetään tekstin sisältö.
-Tiivistelmän kirjoittaja käyttää aiheen kannalta keskeistä sanastoa, aiheeseen liittyviä käsitteitä (ja käsitehierarkioita) ja osaa ilmaista merkityssuhteita.
-Tiivistettävän tekstin pääväite ilmaistaan tiivistelmän alussa tai lopussa; tiivistelmän ei tarvitse noudattaa aineistotekstin esittämisjärjestystä.
-Tiivistelmässä ei ole viittauksia alkuperäiseen tekstin kirjoittajaan (paitsi alussa ns. nimeäminen), ei tiivistelmän kirjoittajan kommentteja eikä kertomuksen piirteitä. Tiivistelmässä ei esitetä lainauksia alkuperäisestä tekstistä eikä kopioida suoraan alkuperäistä tekstiä.
-Tiivistelmässä on hyvin vähän konkreettisia ilmauksia ja esimerkkejä.

Tiivistelmän kirjoittamisen vaiheet
-Lue pohjateksti pariin kertaan.
-Tee lukemasi perusteella käsitekartta tai luonnos, jossa hahmottelet tekstin asioiden väliset suhteet: tekstin tavoitteen, siinä esitetyt väitteet/tiedot ja perustelut. Näin saat koottua tekstin keskeisen sisällön. Apuna voit käyttää myös merkityssuhdekaaviota. Voit myös esittää tekstille kysymyksiä.
-Kirjoita tiivistelmä yllä olevien ohjeiden mukaan. Noudata annettua sanamäärää. Jaa sanottavasi kappaleiksi.
-Otsikoksi: Tiivistelmä NN:n tekstistä X
-Aloita lyhyellä nimeämisellä, josta käy ilmi tekstin kirjoittaja tai tekstin nimi ja aihe/pääväite.

Tekstin kontekstit

TEKSTIN KONTEKSTIT  (TAUSTAYHTEYDET)

1. Tekstin fyysinen konteksti, julkaisufoorumi, julkaisualusta

-Paperille painettu vai digiteksti? Luettava, kuunneltava, katsottava? Missä teksti on julkaistu? Miksi siellä? Millainen status julkaisualustalla on? Minkä verran teksti on saanut tilaa? Mitä voi päätellä siitä? Onko teksti tyypillinen alustalleen? Millaisella kielellä kirjoitettu?

2. Tekstin kirjoitusajan konteksti

-Milloin teksti on julkaistu? Mitä voi päätellä julkaisuajankohdan merkityksestä? Miten aika näkyy tekstissä (tavat, ilmiöt, arvot, tapahtumat, kieli…) Mikä on tekstin yhteys omaan aikaansa ja meidän aikaamme?

3. Tekstin aihepiirikonteksti

-Mikä on tekstin aihe? Onko aihe ajankohtainen? Miksi aihe on esillä nyt? Mistä näkökulmasta aihetta tarkastellaan? Mitä ei sanota?

4. Tekstin tekstilajikonteksti

-Mitä tekstilajia teksti edustaa? Miten teksti toteuttaa tekstilajipiirteitään?  Miten tekijä hallitsee tekstilajin? Mikä on tekstin tavoite?

5. Tekstin kirjoittajan konteksti ja tekstin maailmankuva

-Kuka on kirjoittanut tekstin? Miten hänen taustansa näkyvät tekstissä (sukupuoli, ikä, kansalaisuus, ammatti, koulutus, harrastuneisuus, arvot, asenteet, näkemykset, asiantuntijuus)? Miten selkeästi tekijän ääni kuuluu? Kuuluuko muita ääniä? Miten tekijä tarjoilee sanottavansa?

6. Tekstin yhteydet muihin teksteihin (intertekstuaalisuus)

-Mihin teksteihin teksti liittyy tai viittaa? Mitä tunnettuja tekstejä teksti muuntelee, lainaa, parodioi? Miksi?

7. Tekstin kohderyhmä

-Keille teksti on suunnattu (mikä on tekstin kohderyhmä)? Mistä kohderyhmän voi päätellä? Miten kohderyhmän huomioiminen näkyy tekstissä?

8. Tekstin lukijakonteksti

-Miten sinä luet tekstiä? Miten sinun omat taustasi (lukijakontekstisi) vaikuttavat (sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, tiedot, harrastukset, kansallisuus, suhde aiheeseen jne.) siihen, miten luet tekstiä? Kuulutko tekstin kohderyhmään? Miten tekstiä pitäisi muuttaa, että se olisi sinulle sopiva?

Tekstin äänet

-Teksti voi olla yksiääninen tai moniääninen. Teksti voi olla yksinäkökulmainen tai moninäkökulmainen. Teksti voi olla neutraali tai näkemyksen/erilaisia näkemyksiä ilmi tuova.

-Kenen/keiden ääni tekstissä kuuluu? Kuka puhuu ja missä roolissa? Keitä äänet edustavat? (Kansaa, järjestöä,yritystä, ryhmää, yksilöä.)

-Miten kirjoittaja esittää asiansa? Onko hän neutraali vai tuoko näkemyksensä esille? Selostaako? Miten selkeästi kirjoittajan oma ääni kuuluu? Onko asennetta osoittavia ilmauksia? Muuttuuko äänen kuuluminen?

-Kuuluuko tekstissä muiden ääniä ja miten ne  tulevat esille? Referoiko, selostaako kirjoittaja muiden sanomisia? Onko muilta suoria sitaatteja? Kommentoiko kirjoittaja muita? Kommentoivatko muut? Onko kehumista, moittimista, arvioimista, huumoria, ivaa jne?

-Keiden näkökulmat korostuvat, keiden mahdollisesti puuttuvat? Onko ristiriitaisuuksia?

-Onko tekstissä muistumia toisista teksteistä, viittauksia toisiin teksteihin (silloin niiden äänet pääsevät esiin)?

-Mikä merkitys kuvilla, kuvateksteillä, grafiikalla, kainalojutuilla, lähteillä on? Keiden ääni niissä kuuluu?

-Miten eri äänien kuuluminen vaikuttaa lukijaan? Millainen käsitys syntyy tekstistä?

Voiko tekstiin ja sen kirjoittajaan luottaa?

Lue temperamenttityypeistä

temperamentti

Novellin erittely ja tulkinta

NOVELLIN ERITTELY JA TULKINTA  
 (Lähteinä mm. oppikirjat  Särmä, Lähde)

1.Analysoi tehtävänanto: mistä näkökulmasta novellia pyydetään tarkastelemaan. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos ei ole kyse perustehtävästä ”Erittele ja tulkitse”.

2.Lue novelli tarkasti merkintöjä tehden.  Analyyttinen jäsentely voi edetä seuraavasti:

KUVAUS (Kuvauksessa esittelet tekstin ja sen perustiedot tiiviisti. = ankkurointi)

- novellin taustatietojen, aiheen, juonen, tapahtumaympäristön esittely

ANALYYSI (ERITTELY) (Analyysissä tarkastelet tekstiä  pienemmissä yksiköissä ja hyödynnät kirjallisuuskäsitteitä. Perustele analyysisi novellin ominaisuuksilla ja tekstin kohdilla.)

- novellin rakenteen, ristiriitojen  ja  käännekohtien erittely

-henkilöiden tarkempi erittely

-kertojan ja kerronnan erittely, aikatasojen, ajankäsittelytekniikkojen erittely

-novellin sävyn ja tunnelman luonnehdinta

-novellin motiivien ja mahdollisten symbolien erittely

-novellin kielen ja tyylin erittely

TULKINTA (Tulkinnassa syvennät  omaa näkökulmaasi tekstiin. Mikä kyseisessä novellissa on sellaista, joka kannattaa nostaa esiin?)

-novellin teeman pohdinta (novellin kokonaistulkinta – teema ja viesti lukijalle)

3. Kirjoita erittelysi ja tulkintasi

-Kirjoita erittelysi ja tulkintasi preesensissä. Alkupuolelle tulee ankkurointi. Tutustuta alkupuolella lukija novellin maailmaan. Sen jälkeen käy läpi muut asiat  loogisessa järjestyksessä. Perustele päätelmäsi tekstihavainnoin. Käytä sitaatteja vain harkitusti.

-Otsikoksi kannattaa kiteyttää päätelmäsi/tulkintasi novellista.

-Muista, että erittely ja tulkinta ei ole arvostelu.