Proosan erittely

PROOSAN ERITTELYN AVUKSI  (novellin, kertomuksen, romaanin)

Kirjoita erittely ja tulkinta preesensissä.

Aihe, tarina, juoni (Tarina on kertomuksen sisältö, joka voidaan purkaa aikajärjestyksessä eteneväksi jatkumoksi, jossa on alku, keskikohta ja loppu, kesto. Juoni on järjestys, jossa tarina kerrotaan. Houkuttelee lukijan lukemaan, sisältää käänteen, mahdollisesti ennakointeja ja takaumia, jättää aukkoja lukijan täytettäväksi.)

Teema (Mitä kertomus väittää maailman ja ihmisen luonteesta tietyissä olosuhteissa.

Kertomuksen, tarinan, novellin (kokonais)rakenne (sisältää myös kerronnan)

-tarinan nimi

-tekstin rakentuminen osista (kokonaistaso, virke- ja lausetaso, sanataso)

-alku, keskikohta, lopetus; toimintaa aiheuttavat ristiriidat, jännitteet; käännekohdat, huippukohdat, ratkaisu; novelleissa eri novellityypit

-kehyskertomus (romaanissa tai novellissa varsinaista, niin sanottua sisäkertomusta kehystävä tarina, jossa tuodaan esille varsinaisen tarinan kerrontatilanne)

Kerronta

-kertoja(t) (teoksen ääni, eri asia kuin kirjailija; minä-kertoja; hän-kertoja; kaikkitietävä kertoja; osittain kaikkitietävä kertoja; objektiivinen kertoja =puolueeton, häivytetty kertoja, ulkopuolinen kertoja, ei useinkaan näe ajatuksia; kommentoiva kertoja=subjektiivinen kertoja=dramatisoituva, kertomuksen osaksi tuleva kertoja kertoja; epäluotettava kertoja) KATSO LOPUSTA TARKEMMIN KERTOJASTA!

-näkökulma(t)(kenen näkökulmasta kerrotaan, voi vaihdella)

-aikasuhteet (historiallinen tapahtuma-aika, kesto, psykologinen, elämyksellinen aika, takaumat, ennakoinnit, hyppäykset, aukot ajassa)

-miljöö(t) (millaiseen miljööseen tapahtumat sijoittuvat)

-motiivit (toistuva elementti, johon lukija kiinnittää huomiot: esinemotiivi, johtomotiivi=toistuva asia, henkilömotiivi=tietty ihmistyyppi tai –luonne, tilannemotiivi= tietty, merkittävä tilanne toistuu)

-aukot (tapahtumissa, ajassa)

-intertekstuaaliset viittaukset

-symbolit, kielikuvat

-kerrontamuodot (suora kerronta, jossa kertoja selostaa tapahtumia;  epäsuora kerronta tai ns. eläytymisesitys, jossa kertoja kuvaa myös henkilön ajatuksia;  kuvaus, joka pysäyttää ajan, koska keskittyy tarkasti hetkeen;  kohtaus, monologi, dialogi, tajunnanvirta=sisäinen monologi)

Miljöö

-aika (menneisyys, nykyisyys, tukevaisuus, historiallinen aika)

-paikka (maantieteellinen, sosiaalinen, aatteellinen ympäristö, realistinen, fantasiamiljöö, scifi)

-tilanne

-miten miljöökuvaus tukee esim. henkilökuvausta

Henkilöt

-faktat, päätelmät

-päähenkilö tai keskushenkilöt

-sivuhenkilöt

-taustahenkilöt

-henkilöiden väliset suhteet, vastakkainasettelut, jännitteet, konfliktit

-henkilöiden kehittyminen, muuttuminen

-millä keinoin henkilöitä on kuvattu (”tarkastele henkilökuvausta”)

Tyyli, kieli, sävy

-tekstin rytmi

-virkkeet, lauseet

-sanavalinnat

-kielen kuvalliset keinot

-ääni, sävy

-kielen, ilmaisukeinojen  luonnehdintaa (hyödynnä runon kielestä oppimiasi asioita)

(tyyli voi olla esim. niukkaa, pelkistettyä, minimalistista,  toteavaa, paisuttelevaa, rönsyilevää,  maalailevaa, tunteellista, juhlallista, arkista, poleemista, leikittelevää, parodioivaa, ironista jne. Osoita, mistä tyyli syntyy.)

Tulkinta

Tekstistä tehtyihin havaintoihin perustuva näkemys tekstin merkityksestä ja teemasta.

(Lähteinä Käsikirja, kurssivihko 8, Äidinkielen ja kirjallisuuden lähde)

KERTOJAN ERITTELYÄ (lähteinä Käsikirja, Kieli ja tekstit 2, Piste 8). katso myös oman oppikirjan Särmän tiedot aiheesta.

Kertoja  tulee tarinassa esille esim. seuraavilla tavoilla:

-kertomalla tapahtumapaikan tai kuvaamalla sitä

-määrittelemällä liikkumista tarinan ajassa

-nimeämällä tarinan henkilöitä

-määrittelemällä tarinan henkilöiden olemusta ja luonnetta

-raportoimalla sellaista, mitä henkilöt eivät ajattele tai sano

-tulkitsemalla ja kommentoimalla kertomaansa tarinaa sekä esittämällä yleistyksiä henkilöistä ja tapahtumista

-puhuttelemalla lukijaa

-Kertojan läsnäolon, havaittavuuden aste vaihtelee, kertojia voi olla yksi tai useampi = moniääninen kertoja

- kertojan asema kerrottuun voi pysyä samana tai kertoja voi vaihtaa asemaansa, tarkkailukulmaansa kerronnan eri vaiheissa

-kertoja  voi  selostaa toimintaa; keskittyä tarkkaan kuvailemiseen; siirtyä syrjään, antaa tilaa dialogille

-kertoja voi olla osallinen tarinan tapahtumiin, esimerkiksi minäkertoja

-kertoja voi tarkastella tapahtumia ulkopuolelta = tarinanulkoinen kertoja, kaikkitietävä kertoja, osittain kaikkitietävä kertoja

-kertoja voi tuoda itseään esiin, kommentoida = näkyvä kertoja, subjektiivinen kertoja, kommentoiva kertoja

-kertoja voi selostaa vain ympäristöä ja kuvata henkilöiden tekoja kommentoimatta, olla huomaamaton = näkymätön, objektiivinen kertoja – äärimmilleen vietynä silloin, kun kerronta etenee dialogeina ja henkilöiden luonne tulee esiin vain heidän oman puheensa ja toimintansa kautta

- kertoja voi olla suhteessa kuvattavaansa etäällä, jolloin tekee havaintoja matkan päästä, sivusta

-kertoja voi olla eläytyvä kertoja, joka tulee lähelle kuvattavaansa ja eläytyy tämän ajatusmaailmaan, jopa samaistuen

Luotettava tai epäluotettava kertoja

Kommentti

-Kommentti on tekstilaji, jossa kirjoittaja esittää näkemyksiään aiemmin sanotusta.

– Tekstin otsikko voi olla joko itse laadittu tai tekstilajin nimi.

– Kommentin tulee jatkaa keskustelua, ja sen pitää nimenomaan ottaa kantaa, ei referoida liikaa tai taustoittaa pohjatekstejä (pohjateksti kuitenkin nimetään). Siinä pitää siis olla selvä teesi.

– Kommentoinnin kohteeksi voi valita pohjateksteistä pienemmän tai suuremman asian, myös huomionarvoisen tai kiinnostavan yksityiskohdan. Jos näkökulma on määrätty tehtävänannossa, on toimittava sen mukaan. Kommentissa mainitaan pohjateksti, johon otetaan kantaa. Lähdeviitettä ei välttämättä tarvita.

– Kommentoija voi olla samaa tai eri mieltä kirjoittajien kanssa. Hän voi vahvistaa valitsemaansa asiaa tai olla kriittinen.

– Kommentti on lyhyt. Sen pituus on yleensä annettu. Sanamäärän selvä ylittäminen tai alittaminen (noin 10%) vähentää pisteitä.

– Tyyliltään kommentti on yleensä asiatyyliä. Huomioi kuitenkin pohjatekstin tyylilaji ja foorumi.

– On mahdollista kirjoittaa omissa nimissään tai ottaa jokin rooli. Kommentti allekirjoitetaan.

(Ohjeet ÄOL:n laatimat)
-Toimittajakin voi laatia omaan juttuunsa kommentin, kainalotekstin, jossa ottaa kantaa.

Video lukemastasi teoksesta tai blogipostaus

1. Kuvaa  puhelimellasi video itsestäsi kertomassa lukemastasi romaanista. Toimi kurssivihkossa s. 10 olevan 3a olevan ohjeen mukaan.
2. Kun olet kuvannut videon, julkaise se YouTubessa (pitää olla googletili).Ennen julkaisemista, anna ensin videollesi nimi. Valitse sen jälkeen lajiksi education. Valitse, ketkä kaikki voivat nähdä videosi: ne, joilla on linkki.
3. Julkaise videosi.
4. Katso se kerran, sitten videosi yläkulmassa olevasta nuolesta saat kopioitua linkin.
5. Kopioi linkki ja lähetä se sähköpostiini.


Tietenkin voit perustaa oman blogin ja tehdä sinne postauksen lukemastasi teoksesta. Jos teet näin, lähetä minulle blogisi linkki. Muillakin kursseilla tehdään blogitekstejä, joten voit käyttää perustamaasi blogia muihinkin äidinkielen töihin.

Kolumniesimerkki

Lue Kasper Diem -nimellä kirjoittavan bloggaajan kolumni
kolumni

Tiivistelmä

TIIVISTELMÄN OHJEET

Lähteenä Anne Mäntysen artikkeli Yksityiskohdista yleiseen – tiivistäminen ja abstrahointi tekstitaidon kokeessa (teoksessa Ylioppilastekstejä 2013)
Tiivistelmä tekstilajina
-Tiivistelmässä tiivistetään aineistona olevan tekstin keskeiset asiat omin sanoin.
-Tiivistelmä on kieleltään neutraali teksti, jossa yleistetään(abstrahoidaan) ja pelkistetään tekstin sisältö.
-Tiivistelmän kirjoittaja käyttää aiheen kannalta keskeistä sanastoa, aiheeseen liittyviä käsitteitä (ja käsitehierarkioita) ja osaa ilmaista merkityssuhteita.
-Tiivistettävän tekstin pääväite ilmaistaan tiivistelmän alussa tai lopussa; tiivistelmän ei tarvitse noudattaa aineistotekstin esittämisjärjestystä.
-Tiivistelmässä ei ole viittauksia alkuperäiseen tekstin kirjoittajaan (paitsi alussa ns. nimeäminen), ei tiivistelmän kirjoittajan kommentteja eikä kertomuksen piirteitä. Tiivistelmässä ei esitetä lainauksia alkuperäisestä tekstistä eikä kopioida suoraan alkuperäistä tekstiä.
-Tiivistelmässä on hyvin vähän konkreettisia ilmauksia ja esimerkkejä.

Tiivistelmän kirjoittamisen vaiheet
-Lue pohjateksti pariin kertaan.
-Tee lukemasi perusteella käsitekartta tai luonnos, jossa hahmottelet tekstin asioiden väliset suhteet: tekstin tavoitteen, siinä esitetyt väitteet/tiedot ja perustelut. Näin saat koottua tekstin keskeisen sisällön. Apuna voit käyttää myös merkityssuhdekaaviota. Voit myös esittää tekstille kysymyksiä.
-Kirjoita tiivistelmä yllä olevien ohjeiden mukaan. Noudata annettua sanamäärää. Jaa sanottavasi kappaleiksi.
-Otsikoksi: Tiivistelmä NN:n tekstistä X
-Aloita lyhyellä nimeämisellä, josta käy ilmi tekstin kirjoittaja tai tekstin nimi ja aihe/pääväite.

Referaatin ohjeet ja harjoittelu

REFERAATIN LAATIMISEN OHJEET

-referoida  > referera  = selostaa tekstin keskeinen sisältö lyhyesti omin sanoin

-Referaatti on tiivistelmä, joka ei ole luettelomainen vaan johdonmukaisesti kappaleisiin jaettu, selkeällä kirjoitetulla yleiskielellä kirjoitettu teksti. Referaatissa viitataan tekstissä äänessä olijoihin. Referaatin pituus on noin 1/3 alkuperäisestä tekstistä.

-Onnistunut referaatti on objektiivinen, selostava, selkeä, tiivis ja kattava.

-Silmäile referoitava tekstikokonaisuus läpi. Lue sitten teksti läpi ilman, että teet vielä mitään merkintöjä.

-Merkitse muistiin julkaisutiedot: kirjoittaja ja hänen taustatietonsa, tekstilajin nimi ja tekstin nimi, julkaisufoorumi ja julkaisuaika. Nimeä tekstin aihe (=mitä teksti käsittelee).

-Toisella lukemiskerralla poimi tekstin keskeinen sisältö. Menetelmiä on useita. Voit alleviivata jokaisesta kappaleesta keskeiset asiat. Voit myös saada tekstin keskeiset asiat esille tekemällä tekstille kysymyksiä: mitä teksti käsittelee, mitä teksti väittää, miten teksti perustelee, keiden ääni tekstissä kuuluu jne. Ole sillä tavalla uskollinen pohjatekstille, että  selostat kattavasti sen keskeiset  asiat ja että et  vääristele siinä esitettyjä asioita. Älä tuo referaattiin omia mielipiteitäsi (ellei kyseessä ole kommentoiva referaatti).

-Kirjoita poimimiesi asioiden pohjalta referaattisi. Etenemisjärjestyksen ei tarvitse olla sama kuin alkuperäisessä tekstissä. Yritä sanoa asiat lyhyesti ja omin sanoin. Tarvittaessa voit käyttää sitaatteja. Ilmoita referaattisi alussa tekstin aihe vaikkapa aihevirkkeellä: Kirjailija Tabermann pohtii kolumnissaan…

-Muista käyttää erilaisia viittauksia, kun selostat pohjatekstiä ja siinä äänessä olevien ajatuksia/näkemyksiä. Esim.  artikkeli käsittelee/kolumnin aiheena on/kirjoittaja on sitä mieltä, että/kirjoittajan mukaan/NN väittää/toteaa/epäilee. Niin sanotulla suhdeverbillä osoitat, miten tulkitset referoimasi  henkilön suhtautumisen asiaan.

-Viittaa henkilöön koko nimellä tai sukunimellä. Välillä voit käyttää ammattinimikettä tai termiä kirjoittaja.

-Otsikoi referaattisi seuraavan mallin mukaan: Referaatti Tommy Tabermannin Me 4/2008 –lehdessä julkaistusta kolumnista Avuttomien armeija

REFERAATIN ARVIOINTI

OTSIKKO

ALUN VIITTAUS

VIITTAUKSET MUUALLA

KATTAVA: KESKEISET ASIAT MUKANA

SUJUVA JA TIIVIS: HYVÄÄ YLEISKIELTÄ, EI PAISUTTELE YKSITYISKOHTIA, SANAMÄÄRÄN RAJOISSA

RAKENNE: KAPPALEJAKO, ETENEMISJÄRJESTYS LOOGINEN

OMIN SANOIN KERROTTU: EI PLAGIOINTIA, VAIKKA VOI OLLA MUUTAMA SITAATTI

EI SISÄLLÄ LAATIJANSA MIELIPITEITÄ EIKÄ KOMMENTTEJA

Harjoittele referaatin kirjoittamista: kirjoita noin         sanan referaatti perhoslajeja koskevasta uutisartikkelista.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005804310.html

Uutiskuvat, kuvat

aineistoja kuvajournalismikilpailusta
kuvia

World Press Photo -kilpailun teoksia: katso linkistä

https://www.worldpressphoto.org/collection/photo/2017

Estonia-juttu

Tässä linkki Helsingin Sanomien Estonia-juttuun
Estonia-juttu

Aineistoihin viittaaminen

Linkistä löydät ohjeet aineistoihin viittaaminen

Äi 1 Tekstit ja vuorovaikutus (uusi lops)

Ensimmäisen kurssin tavoitteena on, että

- opit hahmottamaan tekstejä kokonaisuuksina
- kehität taitojasi tulkita, tuottaa ja arvioida tekstejä
- monipuolistat käsitystäsi kirjoittamisesta, lukemisesta ja puhumisesta
- syvennät käsitystäsi itsestäsi tekstien tulkitsijana ja tuottajana
- lisäät tietojasi ja taitojasi puhumisesta ja ryhmäviestinnästä.
 SISÄLLÖT
 - tekstin käsite, tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat, pohtivat tekstit
- tekstikokonaisuuden rakentuminen: tavoite, konteksti, sisältö, rakenne, näkökulmat
- tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa
- tekstien  moniäänisyys - proosan erittely ja tulkinta, erityisesti romaanin ja novellin erittely
- tiedonhankinta ja arviointi, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset
- referointi, kommentointi, aineiston pohjalta kirjoittaminen, yhdessä kirjoittaminen - ryhmäviestintätaidot: ryhmäkeskustelu - oma viestijäkuvan arviointi
- kielenhuoltoa
 TOTEUTUS

- lukutaidon tehtäviä, kirjoitustaidon tehtäviä
- tekstilajien tutkimista
- referaatin, kommentin kirjoittaminen
- tekstikokonaisuuden erittelyä, aineiston pohjalta kirjoittamista; samalla lähdekritiikki
- ryhmäkeskustelu (esim. tekstikokonaisuudesta, kokonaisteoksista)
- novellin erittelytehtävä kirjoittamalla
- kaunokirjallinen teos

ARVIOINTI

- kotitehtävät, tuntityöskentely, kirjoitelmat, ryhmäkeskustelu
- kurssikoe: referaatti/tekstikokonaisuuteen liittyviä lukutaidon tehtäviä