Lähdekritiikkiharjoitus

Lue tehtävävihkosta artikkeli Tutkimus: Ihmiset muuttavat elämäänsä, jotta se näyttäisi paremmalta verkossa
Tutki artikkelin luotettavuutta:

Mistä toimittaja on hankkinut tietoa artikkelia varten?

Mitä lähteitä artikkelissa on käytetty?

Kuinka moneen lähteeseen artikkeli perustuu?

Miten lähteet osoitetaan?

Mitä eri asiantuntijoita ja  medioita lähteet edustavat?
Ajantasaisuus?
Julkaisupaikan luotettavuus?
Kieliasu?

Miten luotettavia, puolueettomia lähteet ovat? Miksi juuri ne on valittu?

Lähdekritiikin avuksi

Arvioi tekstin ja sen lähteiden luotettavuutta. Käytä apuna oppikirjan s. 366-367 ja alla olevia kysymyksiä

-Liittyykö tieto asiayhteyteen?

-Onko tieto aiheen kannalta kiinnostavaa ja uutta?

-Onko tieto käyttökelpoista?

-Mitkä näkökulmat korostuvat?

-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)

-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?

-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?

-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?

-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:

-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?

-Missä teksti/tieto  on julkaistu?

-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?

-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?

-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?

-Onko tieto objektiivista?

-Onko tieto perusteltu?

- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?

-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?

-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:

-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?

-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?

-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Kulttuuriperintövuosi

http://www.kulttuuriperintovuosi2018.fi/assets/files/Kulttuuriperinnön-eurooppalainen-teemavuosi-2018.pdf

Kommentin kirjoittaminen

Ohjeita

-Kommentti on tekstilaji, jossa kirjoittaja esittää näkemyksiään aiemmin sanotusta.

– Tekstin otsikko voi olla joko itse laadittu tai tekstilajin nimi. Kommentin alussa on viittausvirke, josta käy ilmi, kenen kirjoittamaa tekstiä, minkä tekstilajin tekstiä, miten otsikoitua tekstiä , milloin ja missä julkaistua tekstiä kommentoidaan.

– Kommentin tulee jatkaa keskustelua, ja sen pitää nimenomaan ottaa kantaa, ei referoida liikaa tai taustoittaa pohjatekstejä (pohjateksti kuitenkin nimetään). Siinä pitää siis olla selvä teesi.

– Kommentoinnin kohteeksi voi valita pohjateksteistä pienemmän tai suuremman asian, myös huomionarvoisen tai kiinnostavan yksityiskohdan. Jos näkökulma on määrätty tehtävänannossa, on toimittava sen mukaan.

– Kommentoija voi olla samaa tai eri mieltä kirjoittajien kanssa. Hän voi vahvistaa valitsemaansa asiaa tai olla kriittinen.

– Kommentti on lyhyt. Sen pituus on yleensä annettu.

– Tyyliltään kommentti on yleensä asiatyyliä. Huomioi kuitenkin pohjatekstin tyylilaji ja foorumi.

– On mahdollista kirjoittaa omissa nimissään tai ottaa jokin rooli. Kommentti allekirjoitetaan.

(Ohjeet ÄOL:n laatimat)

-Toimittajakin voi laatia omaan juttuunsa kommentin, kainalotekstin, jossa ottaa kantaa.

Miten luet kokeeseen

Lue ohje kokeeseen lukemisesta
https://laudatur.net/artikkelit/

Blogitekstejä

Lue Kasper Srömmanin blogiteksti Jukka jonotti vahingossa leipäjonossa.
http://kasperstromman.com/2018/08/10/jukka-jonotti-vahingossa-leipajonossa-luulin-etta-siella-oli-tarjolla-harvinaista-muumimukia/

Mistä tunnistat tekstin blogiksi?
Mitä kirjoittaja haluaa postauksellaan sanoa? Mikä on hänen tavoitteensa?
Keille teksti on kohdistettu?
Mitä vaikuttamisen keinoja kirjoittaja käyttää?
Toimivatko keinot? Pääseekö kirjoittaja tavoitteeseensa?

Lue Heikki Valkaman blogiteksti emojeista
https://yle.fi/uutiset/3-10408647

Artikkelin moniäänisyys, lähteet ja luotettavuus

Lue Helsingin Sanomien artikkeli Lasten kurittamiskielto leviää hitaasti (artikkeli monisteena 15.7.2019). Tutki artikkelin moniäänisyyttä, lähteitä ja luotettavuutta.

Tutki mikromuovia käsittelevän artikkelin lähteitä ja artikkelin luotettavuutta. Tee muistiinpanot.
https://yle.fi/uutiset/3-10404888

Keiden ääni kuuluu artikkelissa ja miten? Puuttuuko jokin ääni?

Lähteet
Mistä toimittaja on hankkinut tietoa artikkelia varten?
Mitä lähteitä artikkelissa on käytetty?
Kuinka moneen lähteeseen artikkeli perustuu?
Miten lähteet osoitetaan?
Mitä eri asiantuntijoita ja  medioita lähteet edustavat?
Miten luotettavia, puolueettomia lähteet ovat? Miksi juuri ne on valittu?

Tavoitteellinen ryhmäkeskustelu

Lue YLEn artikkeli digiloikasta
https://yle.fi/uutiset/3-10350227

Hyödynnä ryhmäkeskustelussa digiloikka-artikkelia: Millainen digilaitteiden käyttäjä sinä olet? Mitä ajattelet koulun digitalisoitumisesta? Mistä olet oppinut taitosi? Koukuttaako digimaailma?  Mikä sinulle on vaikeaa? Vertaa vanhempien taitoja ja suhtautumista digitalisaatioon.

Lue YLEn artikkeli Nykylapsi ei kestä tylsyyttä. Mitä ajatuksia artikkeli herättää?
https://yle.fi/uutiset/3-10378675

Lähdekritiikki

Arvioi tekstin ja sen lähteiden luotettavuutta. Käytä apuna oppikirjan s. 366-367 ja alla olevia kysymyksiä
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheen kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Vlogi

Katso mmiisasin vlogipostaus Yksin asumisen salat.
https://youtu.be/ul1vuXfZxbc

Lue Kasper Srömmanin blogipostaus

Lue Kasper Strömmanin blogipostaus. Sovella siihen tehtävävihkon harjoituksen s. 30:2 kysymyksiä.

http://kasperstromman.com/2018/08/10/jukka-jonotti-vahingossa-leipajonossa-luulin-etta-siella-oli-tarjolla-harvinaista-muumimukia/

Artikkeli kesätöistä

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005714644.html

Tutki verkkotekstiä

Tee muistiinpanoja linkistä aukeavasta  yle.fi-sivulla olevasta tekstikokonaisuudesta soveltamalla tehtävävihkon s.21 ympyröiden kysymyksiä tekstikokonaisuuteen.
https://yle.fi/uutiset/3-8610827

Lukutaidon tehtävän vastaus

Kun kirjoitat vastausta lukutaidon tehtävään, toimi seuraavasti:   

1. 1. Avaa tehtävänanto, mieti, mitä sinun pitää tehdä.  

2. 2. Lue  pohjateksti(t).  

3. 3. Lue pohjateksti(t) uudestaan ja tee muistiinpanoja (pohjustus) tehtävänannon määräämien näkökulmien mukaan. Tee havaintoja ja rakenna niiden pohjalta päätelmiä, jotka vastaavat tehtävänantoon: anna todentavia kohtia referoimalla, tarvittaessa lyhyitä sitaatteja. Jos tehtävä on jaettu osatehtäviin, etene osio kerrallaan valmiiksi.  
4. Voit lähteä oletuksesta, että lukijasi tuntee pohjatekstit. 
5. 
   

4. 4. Kirjoita pohjustuksesi perusteella varsinainen vastaus. Rakenna vastauksesi näin:  
5. 
   

Otsikkoa ei tarvita, ellei sitä vaadita tehtävänannossa. Jaksottele vastaus virkkeisiin ja kappaleisiin.  

ALOITUS: Nimeä pohjateksti lyhyesti (kirjoittaja, tekstin otsikko, julkaisupaikka ja –aika) ja tee aloitusvirkkeessä jo jokin tehtävänannon mukainen päätelmä (kiteytä vastauksesi pääajatus). Jatka muilla päätelmillä, jos kyseessä on lyhyt osatehtävä.  

Viittaa pohjatekstiin preesensissä.  

KÄSITTELYKAPPALE(ET): Jos tehtävänannossa ei ole osatehtäviä, käsittelykappaleita tulee useita. Tärkeintä on edetä loogisesti. Aloita kukin käsittelykappale päätelmällä ja todenna se. Kappaleessa voi olla useita päätelmiä. Käsittelykappaleiden järjestys kannattaa suunnitella niin, että käsittelet tärkeimmät päätelmät ensin ja vähemmän tärkeät myöhemmissä kappaleissa.  

LOPETUS: Jos tehtävänanto on sellainen, että siinä ei ole osatehtäviä, voit tehdä tiivistävän lopetuksen.   

NOUDATA TEHTÄVÄNANNOSSA ANNETTUJA MERKKIMÄÄRIÄ.  

KIRJOITA VASTAUKSESI HYVÄLLÄ, TIIVIILLÄ ASIATYYLILLÄ.  

(kotitehtävissä: tehtävän numero ja alakohta merkittävä näkyviin)