Referaatin ohjeet

REFERAATIN LAATIMISEN OHJEET

-referoida  > referera  = selostaa tekstin keskeinen sisältö lyhyesti omin sanoin

-Referaatti on tiivistelmä, joka ei ole luettelomainen vaan johdonmukaisesti kappaleisiin jaettu, selkeällä kirjoitetulla yleiskielellä kirjoitettu teksti. Referaatissa viitataan tekstissä äänessä olijoihin. Referaatin pituus on noin 1/3 alkuperäisestä tekstistä.

-Onnistunut referaatti on objektiivinen, selostava, selkeä, tiivis ja kattava.

-Silmäile referoitava tekstikokonaisuus läpi. Lue sitten teksti läpi ilman, että teet vielä mitään merkintöjä.

-Merkitse muistiin julkaisutiedot: kirjoittaja ja hänen taustatietonsa, tekstilajin nimi ja tekstin nimi, julkaisufoorumi ja julkaisuaika. Nimeä tekstin aihe (=mitä teksti käsittelee).

-Toisella lukemiskerralla poimi tekstin keskeinen sisältö. Menetelmiä on useita. Voit alleviivata jokaisesta kappaleesta keskeiset asiat. Voit myös saada tekstin keskeiset asiat esille tekemällä tekstille kysymyksiä: mitä teksti käsittelee, mitä teksti väittää, miten teksti perustelee, keiden ääni tekstissä kuuluu jne. Ole sillä tavalla uskollinen pohjatekstille, että  selostat kattavasti sen keskeiset  asiat ja että et  vääristele siinä esitettyjä asioita. Älä tuo referaattiin omia mielipiteitäsi (ellei kyseessä ole kommentoiva referaatti).

-Kirjoita poimimiesi asioiden pohjalta referaattisi. Etenemisjärjestyksen ei tarvitse olla sama kuin alkuperäisessä tekstissä. Yritä sanoa asiat lyhyesti ja omin sanoin. Tarvittaessa voit käyttää sitaatteja. Ilmoita referaattisi alussa tekstin aihe vaikkapa aihevirkkeellä: Kirjailija Tabermann pohtii kolumnissaan…

-Muista käyttää erilaisia viittauksia, kun selostat pohjatekstiä ja siinä äänessä olevien ajatuksia/näkemyksiä. Esim.  artikkeli käsittelee/kolumnin aiheena on/kirjoittaja on sitä mieltä, että/kirjoittajan mukaan/NN väittää/toteaa/epäilee. Niin sanotulla suhdeverbillä osoitat, miten tulkitset referoimasi  henkilön suhtautumisen asiaan.

-Viittaa henkilöön koko nimellä tai sukunimellä. Välillä voit käyttää ammattinimikettä tai termiä kirjoittaja.

-Otsikoi referaattisi seuraavan mallin mukaan: Referaatti Tommy Tabermannin Me 4/2008 –lehdessä julkaistusta kolumnista Avuttomien armeija

REFERAATIN ARVIOINTI

OTSIKKO

ALUN VIITTAUS

VIITTAUKSET MUUALLA

KATTAVA: KESKEISET ASIAT MUKANA

SUJUVA JA TIIVIS: HYVÄÄ YLEISKIELTÄ, EI PAISUTTELE YKSITYISKOHTIA, SANAMÄÄRÄN RAJOISSA

RAKENNE: KAPPALEJAKO, ETENEMISJÄRJESTYS LOOGINEN

OMIN SANOIN KERROTTU: EI PLAGIOINTIA, VAIKKA VOI OLLA MUUTAMA SITAATTI

EI SISÄLLÄ LAATIJANSA MIELIPITEITÄ EIKÄ KOMMENTTEJA

harjoittele syksyn 2017 yo-kokeen tehtävällä 5
https://drive.google.com/file/d/0B_CeIpXDmqgNblNtMk5UYXpheEU/view

Tiivistelmän ohjeet

TIIVISTELMÄN OHJEET
Lähteenä Anne Mäntysen artikkeli Yksityiskohdista yleiseen – tiivistäminen ja abstrahointi tekstitaidon kokeessa (teoksessa Ylioppilastekstejä 2013)
Tiivistelmä tekstilajina
-Tiivistelmässä tiivistetään aineistona olevan tekstin keskeiset asiat omin sanoin.
-Tiivistelmä on kieleltään neutraali teksti, jossa yleistetään(abstrahoidaan) ja pelkistetään tekstin sisältö.
-Tiivistelmän kirjoittaja käyttää aiheen kannalta keskeistä sanastoa, aiheeseen liittyviä käsitteitä (ja käsitehierarkioita) ja osaa ilmaista merkityssuhteita.
-Tiivistettävän tekstin pääväite ilmaistaan tiivistelmän alussa tai lopussa; tiivistelmän ei tarvitse noudattaa aineistotekstin esittämisjärjestystä.
-Tiivistelmässä ei ole viittauksia alkuperäiseen tekstin kirjoittajaan (paitsi alussa ns. nimeäminen), ei tiivistelmän kirjoittajan kommentteja eikä kertomuksen piirteitä. Tiivistelmässä ei esitetä lainauksia alkuperäisestä tekstistä eikä kopioida suoraan alkuperäistä tekstiä.
-Tiivistelmässä on hyvin vähän konkreettisia ilmauksia ja esimerkkejä.

Tiivistelmän kirjoittamisen vaiheet
-Lue pohjateksti pariin kertaan.
-Tee lukemasi perusteella käsitekartta tai luonnos, jossa hahmottelet tekstin asioiden väliset suhteet: tekstin tavoitteen, siinä esitetyt väitteet/tiedot ja perustelut. Näin saat koottua tekstin keskeisen sisällön. Apuna voit käyttää myös merkityssuhdekaaviota. Voit myös esittää tekstille kysymyksiä.
-Kirjoita tiivistelmä yllä olevien ohjeiden mukaan. Noudata annettua sanamäärää. Jaa sanottavasi kappaleiksi.
-Otsikoksi: Tiivistelmä NN:n tekstistä X
-Aloita lyhyellä nimeämisellä, josta käy ilmi tekstin kirjoittaja tai tekstin nimi ja aihe/pääväite. 
harjoittele tiivistelmän kirjoittamista yo-koetehtävällä kevät 2013 tekstitaito, tehtävä 4
https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/aidinkieli_tekstitaito_k2013.pdf

Tiedon haku

Katso kirjastot.fi -sivut https://www.kirjastot.fi/
Etsi hs.fi -juttuarkistosta juttuja sanalla ´tietokonepeli´https://www.hs.fi/
Arto-tietokanta: kokeile jollakin hakusanalla, esimerkiksi sannalla "nettiriippuvuus"

https://arto.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI

Finna-tietokanta, hae esimerkiksi sanalla "kyyditys"

https://finna.fi/

Fono-tietokanta, hae esimerkiksi äänitettä, laulua

http://www.fono.fi/

Novellin tutkimisen avuksi

Linkistä voit katsoa novellin tutkimiseen liittyviä asioita
https://yksikurssi.blogspot.com/2017/08/proosan-erittely.html

Blogin tutkiminen

Sovella seuraavaan blogipostaukseen kurssivihkon s. 30:2 kysymyksiä
http://kasperstromman.com/2019/05/27/tuore-tutkimus-suomalaiset-vihdoinkin-maailman-onnellisimpia/

Kuvan tutkiminen

Katso oppikirja s. 53-59
Kun erittelet kuvan keinoja, käy läpi seuraavat asiat:
-aihe, tekijä, tekniikka, käyttötarkoitus, julkaisupaikka, ilmaisukeinot, sisältö, viesti tai sanoma, tunnelma

Kuvan ilmaisukeinoja
-muoto (suorakulmio, neliö, kolmio, ympyrä)
-keveys, raskaus (vasen  yläkulma kevyt, oikea alakulma raskas)
-viivat: dramaattinen diagonaali vasemmasta yläkulmasta alas oikealle; lyyrinen diagonaali oikeasta yläkulmasta alas vasemmalle (rauhallinen)
-kuvan suunta: ylös, alas, oikealle, vasemmalle
-kuvakulma: alaviistosta, yläviistosta, silmien tasalta
-rajaus: lähikuva, puolikuva, kokokuva, yleiskuva
-terävyys, epäterävyys: yksityiskohdat
-värit: harmonia, kontrasti
-valo: tunnelma

Tulkitse tilastoja

Tee taulukkojen avulla päätelmät suosituimmista B 2-kielistä.
-Mitkä valinnaiset B 2-kielet ovat suosituimpia? Kirjoita kappale, jossa viittaat tilastoon (tee perusteellinen viittaus) ja kerrot päätelmäsi.
-Kirjoita myös, onko tilastoissa kokonaisuudessaan sinulle jotain yllättävää?
http://www.stat.fi/til/ava/2015/01/ava_2015_01_2015-12-16_tau_001_fi.html

http://www.stat.fi/til/ava/2015/01/ava_2015_01_2015-12-16_tau_002_fi.html

Lehtikuvia

1) Ryhmätyö: jokainen ryhmän jäsen valitsee yhden kuvan alla olevista linkeistä  ja erittelee sen oppikirjan s. 58 ohjeiden mukaan ja kertoo asiat omalle ryhmälle.

http://kuvajournalismikilpailu.fi/#winners

https://www.worldpressphoto.org/collection/photocontest/winners/2019

2).Lue uutinen ja uutisvideo Amazonin sademetsäpaloista.
https://yle.fi/uutiset/3-10933291
Lue uutisteksti ja tutki sitä kysymyslistan avulla:

1.       Mistä osista uutinen rakentuu? Onko tutkimasi uutisen rakenne tyypillinen uutisteksteille?

2.       Missä ja milloin uutinen on julkaistu? Minkä aihepiirin uutinen on kyseessä? Onko uutinen osa uuutisjatkumoa? Kuka tai mikä uutistoimitus on toimittanut uutisen?

3.       Arvioi otsikon onnistuneisuutta suhteessa uutisen sisältöön.

4.       Arvioi ingressiä: mitä on nostettu esiin ja miksi?

5.       Tutki kuvia/videoita: mikä on nostettu tärkeimmäksi kuvaksi? Mitä muita kuvia on? Mitä kuvatekstit kertovat? Mikä merkitys kuvalla/kuvilla on uutiskokonaisuudessa

6.       Mitkä ovat uutisen uutiskriteerit, joiden perusteella se on julkaistu?

7.       Tutki uutisen sisältöä: mihin uutiskysymyksiin uutinen vastaa?

8.       Tutki uutisen lähteitä ja moniäänisyyttä: mitä lähteitä uutisessa on käytetty, keitä kuullaan? Puuttuuko jotain tietoja tai ääniä?

9.       Tutki uutisen ilmaisutapaa: kuuluuko toimittajan oma näkemys vai onko teksti neutraalia asiatyyliä? Onko teksti sujuvaa? Onko erityissanastoa?

Tekstin äänet

-Teksti voi olla yksiääninen tai moniääninen. Teksti voi olla yksinäkökulmainen tai moninäkökulmainen. Teksti voi olla neutraali tai näkemyksen/erilaisia näkemyksiä ilmi tuova.

-Kenen/keiden ääni tekstissä kuuluu? Kuka puhuu ja missä roolissa? Keitä äänet edustavat? (Kansaa, järjestöä,yritystä, ryhmää, yksilöä.)

-Miten kirjoittaja esittää asiansa? Onko hän neutraali vai tuoko näkemyksensä esille? Selostaako? Miten selkeästi kirjoittajan oma ääni kuuluu? Onko asennetta osoittavia ilmauksia? Muuttuuko äänen kuuluminen?

-Kuuluuko tekstissä muiden ääniä ja miten ne  tulevat esille? Referoiko, selostaako kirjoittaja muiden sanomisia? Onko muilta suoria sitaatteja? Kommentoiko kirjoittaja muita? Kommentoivatko muut? Onko kehumista, moittimista, arvioimista, huumoria, ivaa jne?

-Keiden näkökulmat korostuvat, keiden mahdollisesti puuttuvat? Onko ristiriitaisuuksia?

-Onko tekstissä muistumia toisista teksteistä, viittauksia toisiin teksteihin (silloin niiden äänet pääsevät esiin)?

-Mikä merkitys kuvilla, kuvateksteillä, grafiikalla, kainalojutuilla, lähteillä on? Keiden ääni niissä kuuluu?

-Miten eri äänien kuuluminen vaikuttaa lukijaan? Millainen käsitys syntyy tekstistä?

Voiko tekstiin ja sen kirjoittajaan luottaa?

Artikkelia tutkimaan

Lue Santtu Paanasen artikkeli hävikkiruokapalveluista
https://yle.fi/uutiset/3-10839878

Tee seuraavat tehtävät one driveesi Ai1-kurssin kansioosi. Tämä on arvioitava tehtävä.
Vastaa kysymyksiin kokonaisilla lauseilla. Kun vastaat, viittaa artikkeliin ensimmäisellä kerralla perusteellisesti.

TEHTÄVÄ 1
 -Mikä on Santtu Paanasen artikkelin aihe ja mistä artikkeli kertoo (mikä on artikkelin aihe)?
- Mikä on artikkelin tavoite?
-Mitä tietolähteitä artikkelissa on käytetty? (Mistä toimittaja on saanut tietoja, keitä hän on haastatellut, mitä lähteitä on ollut käytössä?)
-Keiden äänet artikkelissa kuuluvat ja millä tavalla?
(Kirjoita noin 1200 merkkiä ilman välilyöntejä. Kappaleita tulee varmaankin kolme.)

TEHTÄVÄ 2
Valitse tehtävä A tai B.
A. Mikä on artikkelissa julkaistujen kuvien tehtävä ja merkitys?(Aloita täydellisellä viitauksella artikkeliin, mainitse myös artikkelin aihe. Kerro, mitä ja keiden ottamia kuvia artikkelissa on. Pohdi, miksi kuvat ovat mukana, mitä niiden avulla saadaan tietää, miten ne liittyvät leipätekstiin?(Kirjoita noin 1200 merkkiä ilman välilyöntejä.)
B. Kirjoita Paanasen artikkeliin kommentti. (Aloita täydellisellä viittauksella artikkeliin. Tuo sen jälkeen heti esiin artikkelista asia/kohta, johon otat kantaa. Voit kannattaa, tukea, olla eri mieltä, tuoda uuden näkökulman. Kerro esimerkiksi seuraavista asioista: Millaisia ajatuksia artikkeli herätti sinussa? Mitä sinä ajattelet artikkelissa kerrotuista asioista? Mitä sinun perheessäsi tapahtuu hävikkiruualle?) (Kirjoita noin 1200 merkkiä ilman välilyöntejä.) Katso kommentin ohjeet täältä
https://yksikurssi.blogspot.com/2018/10/kommentin-kirjoittaminen.html

Lue linkistä aukeava uutisartikkeli: mikä siinä on epätyypillistä?
https://yle.fi/uutiset/3-11121672

Lähteiden luotettavuus

Lähdekritiikin avuksi

Arvioi tekstin ja sen lähteiden luotettavuutta. Käytä apuna oppikirjan s. 366-367 ja alla olevia kysymyksiä

-Liittyykö tieto asiayhteyteen?

-Onko tieto aiheen kannalta kiinnostavaa ja uutta?

-Onko tieto käyttökelpoista?

-Mitkä näkökulmat korostuvat?

-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)

-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?

-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?

-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?

-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:

-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?

-Missä teksti/tieto  on julkaistu?

-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?

-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?

-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?

-Onko tieto objektiivista?

-Onko tieto perusteltu?

- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?

-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?

-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:

-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?

-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?

-Onko kirjoitusasu vakuuttava?