Lähdekritiikki

 Ole kriittinen lähteiden suhteen. Kannattaa tarkistaa tieto useasta eri lähteestä.

Ohessa eräänlainen tarkistuslista, jonka kysymysten avulla voi päätellä tiedon ja lähteen luotettavuuden. Tätä voit soveltaa myös lukutaidon tehtävissä.

Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta tarkoitukseesi:
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheesi kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Lähdekritiikki

Kun valmistelet kirjoitelmaa tai informatiivista puheenvuoro, joudut käyttämään lähteitä. Ole kriittinen lähteiden suhteen. Kannattaa tarkistaa tieto useasta eri lähteestä.

Ohessa eräänlainen tarkistuslista, jonka kysymysten avulla voi päätellä tiedon ja lähteen luotettavuuden.

Arvioi lähteen ja aineiston käyttökelpoisuutta tarkoitukseesi:
-Liittyykö tieto asiayhteyteen?
-Onko tieto aiheesi kannalta kiinnostavaa ja uutta?
-Onko tieto käyttökelpoista?
-Mitkä näkökulmat korostuvat?
-Onko tietojen lähde mainittu? Mistä tieto on peräisin? ( Esim. kuvat, taulukot)
-Liittyykö aiheeseen tai sen käsittelyyn eettisiä ongelmia?
-Saavatko eri lähteet (tai esim. haastatellut ihmiset) tasapuolisesti tilaa? Miten haastateltaviin suhtaudutaan?
-Mitä kuvia tekstin yhteydessä on? Miten kuvat liittyvät aiheeseen? Mikä tai kenen näkökulma kuvissa korostuu? Onko kuvaajan tiedot mainittu?
-Onko mahdollinen mainosaineisto selvästi erotettu muusta aineistosta?

Arvioi lähteen (nettisivun)  luotettavuutta:
-Jos kyse on nettilähteestä, mitä voi päätellä URL-osoitteesta?
-Missä teksti/tieto  on julkaistu?
-Onko julkaisija yksityishenkilö, järjestö, viranomaistaho jne? Miten tämä vaikuttaa?
-Mikä on tekstin (sivun) tavoite? Mikä on tekstilaji?
-Onko julkaistu tieto ajantasaista? Milloin teksti on kirjoitettu ja milloin se on julkaistu (verkossa)?  Milloin se on päivitetty viimeksi?
-Onko tieto objektiivista?
-Onko tieto perusteltu?
- Ovatko julkaisijan, tekstin tekijän (sivun) yhteystiedot näkyvillä? Ovatko ne aitoja?
-Onko tekijänoikeuden haltijat mainittu?
-Tarkista myös verkkojulkaisijan pääsivu (linkki usein sivun alussa tai lopussa)

Arvioi tekstin (sivun, lähteen) kieltä:
-Onko teksti ja sen kieli korrektia ja yleistajuista?
-Onko kieli asityylistä vai värittynyttä?
-Onko kirjoitusasu vakuuttava?

Referaatti

Lue referaatin ohjeet
referaatti

Tiivistelmä

TIIVISTELMÄN OHJEET
Lähteenä Anne Mäntysen artikkeli Yksityiskohdista yleiseen – tiivistäminen ja abstrahointi tekstitaidon kokeessa (teoksessa Ylioppilastekstejä 2013)
Tiivistelmä tekstilajina
-Tiivistelmässä tiivistetään aineistona olevan tekstin keskeiset asiat omin sanoin.
-Tiivistelmä on kieleltään neutraali teksti, jossa yleistetään(abstrahoidaan) ja pelkistetään tekstin sisältö.
-Tiivistelmän kirjoittaja käyttää aiheen kannalta keskeistä sanastoa, aiheeseen liittyviä käsitteitä (ja käsitehierarkioita) ja osaa ilmaista merkityssuhteita.
-Tiivistettävän tekstin pääväite ilmaistaan tiivistelmän alussa tai lopussa; tiivistelmän ei tarvitse noudattaa aineistotekstin esittämisjärjestystä.
-Tiivistelmässä ei ole viittauksia alkuperäiseen tekstin kirjoittajaan (paitsi alussa ns. nimeäminen), ei tiivistelmän kirjoittajan kommentteja eikä kertomuksen piirteitä. Tiivistelmässä ei esitetä lainauksia alkuperäisestä tekstistä eikä kopioida suoraan alkuperäistä tekstiä.
-Tiivistelmässä on hyvin vähän konkreettisia ilmauksia ja esimerkkejä.

Tiivistelmän kirjoittamisen vaiheet
-Lue pohjateksti pariin kertaan.
-Tee lukemasi perusteella käsitekartta tai luonnos, jossa hahmottelet tekstin asioiden väliset suhteet: tekstin tavoitteen, siinä esitetyt väitteet/tiedot ja perustelut. Näin saat koottua tekstin keskeisen sisällön. Apuna voit käyttää myös merkityssuhdekaaviota. Voit myös esittää tekstille kysymyksiä.
-Kirjoita tiivistelmä yllä olevien ohjeiden mukaan. Noudata annettua sanamäärää. Jaa sanottavasi kappaleiksi.
-Otsikoksi: Tiivistelmä NN:n tekstistä X
-Aloita lyhyellä nimeämisellä, josta käy ilmi tekstin kirjoittaja tai tekstin nimi ja aihe/pääväite.

Tekstin kontekstit

TEKSTIN KONTEKSTIT  (TAUSTAYHTEYDET)

1. Tekstin fyysinen konteksti, julkaisufoorumi, julkaisualusta

-Paperille painettu vai digiteksti? Luettava, kuunneltava, katsottava? Missä teksti on julkaistu? Miksi siellä? Millainen status julkaisualustalla on? Minkä verran teksti on saanut tilaa? Mitä voi päätellä siitä? Onko teksti tyypillinen alustalleen? Millaisella kielellä kirjoitettu?

2. Tekstin kirjoitusajan konteksti

-Milloin teksti on julkaistu? Mitä voi päätellä julkaisuajankohdan merkityksestä? Miten aika näkyy tekstissä (tavat, ilmiöt, arvot, tapahtumat, kieli…) Mikä on tekstin yhteys omaan aikaansa ja meidän aikaamme?

3. Tekstin aihepiirikonteksti

-Mikä on tekstin aihe? Onko aihe ajankohtainen? Miksi aihe on esillä nyt? Mistä näkökulmasta aihetta tarkastellaan? Mitä ei sanota?

4. Tekstin tekstilajikonteksti

-Mitä tekstilajia teksti edustaa? Miten teksti toteuttaa tekstilajipiirteitään?  Miten tekijä hallitsee tekstilajin? Mikä on tekstin tavoite?

5. Tekstin kirjoittajan konteksti ja tekstin maailmankuva

-Kuka on kirjoittanut tekstin? Miten hänen taustansa näkyvät tekstissä (sukupuoli, ikä, kansalaisuus, ammatti, koulutus, harrastuneisuus, arvot, asenteet, näkemykset, asiantuntijuus)? Miten selkeästi tekijän ääni kuuluu? Kuuluuko muita ääniä? Miten tekijä tarjoilee sanottavansa?

6. Tekstin yhteydet muihin teksteihin (intertekstuaalisuus)

-Mihin teksteihin teksti liittyy tai viittaa? Mitä tunnettuja tekstejä teksti muuntelee, lainaa, parodioi? Miksi?

7. Tekstin kohderyhmä

-Keille teksti on suunnattu (mikä on tekstin kohderyhmä)? Mistä kohderyhmän voi päätellä? Miten kohderyhmän huomioiminen näkyy tekstissä?

8. Tekstin lukijakonteksti

-Miten sinä luet tekstiä? Miten sinun omat taustasi (lukijakontekstisi) vaikuttavat (sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, tiedot, harrastukset, kansallisuus, suhde aiheeseen jne.) siihen, miten luet tekstiä? Kuulutko tekstin kohderyhmään? Miten tekstiä pitäisi muuttaa, että se olisi sinulle sopiva?

Tekstin äänet

-Teksti voi olla yksiääninen tai moniääninen. Teksti voi olla yksinäkökulmainen tai moninäkökulmainen. Teksti voi olla neutraali tai näkemyksen/erilaisia näkemyksiä ilmi tuova.

-Kenen/keiden ääni tekstissä kuuluu? Kuka puhuu ja missä roolissa? Keitä äänet edustavat? (Kansaa, järjestöä,yritystä, ryhmää, yksilöä.)

-Miten kirjoittaja esittää asiansa? Onko hän neutraali vai tuoko näkemyksensä esille? Selostaako? Miten selkeästi kirjoittajan oma ääni kuuluu? Onko asennetta osoittavia ilmauksia? Muuttuuko äänen kuuluminen?

-Kuuluuko tekstissä muiden ääniä ja miten ne  tulevat esille? Referoiko, selostaako kirjoittaja muiden sanomisia? Onko muilta suoria sitaatteja? Kommentoiko kirjoittaja muita? Kommentoivatko muut? Onko kehumista, moittimista, arvioimista, huumoria, ivaa jne?

-Keiden näkökulmat korostuvat, keiden mahdollisesti puuttuvat? Onko ristiriitaisuuksia?

-Onko tekstissä muistumia toisista teksteistä, viittauksia toisiin teksteihin (silloin niiden äänet pääsevät esiin)?

-Mikä merkitys kuvilla, kuvateksteillä, grafiikalla, kainalojutuilla, lähteillä on? Keiden ääni niissä kuuluu?

-Miten eri äänien kuuluminen vaikuttaa lukijaan? Millainen käsitys syntyy tekstistä?

Voiko tekstiin ja sen kirjoittajaan luottaa?

Lue temperamenttityypeistä

temperamentti

Novellin erittely ja tulkinta

NOVELLIN ERITTELY JA TULKINTA  
 (Lähteinä mm. oppikirjat  Särmä, Lähde)

1.Analysoi tehtävänanto: mistä näkökulmasta novellia pyydetään tarkastelemaan. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, jos ei ole kyse perustehtävästä ”Erittele ja tulkitse”.

2.Lue novelli tarkasti merkintöjä tehden.  Analyyttinen jäsentely voi edetä seuraavasti:

KUVAUS (Kuvauksessa esittelet tekstin ja sen perustiedot tiiviisti. = ankkurointi)

- novellin taustatietojen, aiheen, juonen, tapahtumaympäristön esittely

ANALYYSI (ERITTELY) (Analyysissä tarkastelet tekstiä  pienemmissä yksiköissä ja hyödynnät kirjallisuuskäsitteitä. Perustele analyysisi novellin ominaisuuksilla ja tekstin kohdilla.)

- novellin rakenteen, ristiriitojen  ja  käännekohtien erittely

-henkilöiden tarkempi erittely

-kertojan ja kerronnan erittely, aikatasojen, ajankäsittelytekniikkojen erittely

-novellin sävyn ja tunnelman luonnehdinta

-novellin motiivien ja mahdollisten symbolien erittely

-novellin kielen ja tyylin erittely

TULKINTA (Tulkinnassa syvennät  omaa näkökulmaasi tekstiin. Mikä kyseisessä novellissa on sellaista, joka kannattaa nostaa esiin?)

-novellin teeman pohdinta (novellin kokonaistulkinta – teema ja viesti lukijalle)

3. Kirjoita erittelysi ja tulkintasi

-Kirjoita erittelysi ja tulkintasi preesensissä. Alkupuolelle tulee ankkurointi. Tutustuta alkupuolella lukija novellin maailmaan. Sen jälkeen käy läpi muut asiat  loogisessa järjestyksessä. Perustele päätelmäsi tekstihavainnoin. Käytä sitaatteja vain harkitusti.

-Otsikoksi kannattaa kiteyttää päätelmäsi/tulkintasi novellista.

-Muista, että erittely ja tulkinta ei ole arvostelu.

Mielipidetekstejä

Tutustu mielipidetekstien piirteisiin Kielikompassin sivujen avulla
Mielipidetekstejä

Tekstin osat -harjoitus

Alla olevasta linkistä pääset lukemaan tehtävävihkon s. 21 harjoituksen 2 Estonia-jutun.
Estonia

Barbie-nuken historiaa
Barbie

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/29/barbie-lensi-kuuhun-nelja-vuotta-ennen-neil-armstrongia-nuken-yllattava

Puhe- ja vuorovaikutustaidot

Kurssit 1–3
Pohdi omaa viestijäkuvasi seuraavien kysymysten avulla:

• Mitä tarkoitetaan viestijäkuvalla?
• Millaisena viestijänä näet itsesi?
• Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista vuorovaikutustilanteista ja -suhteista?
• Mitä arvostat itsessäsi viestijänä?
• Mikä tai millaiset vuorovaikutustilanteet tuottavat sinulle vaikeuksia?
• Millaiset vuorovaikutustilanteet ovat sinulle luontevia?
• Millaisia kokemuksia sinulla on esiintymisestä ja julkisesta puhumisesta?
• Millainen käsitys sinulla on itsestäsi kuuntelijana?
• Millaisena ryhmätyöskentelijänä ja ryhmän jäsenenä näet itsesi?
• Millaisia vahvuuksia sinulla on ryhmäviestijänä?
• Millaisia haasteita koet ryhmän vuorovaikutustilanteissa?
• Millaisia tavoitteita asetat itsellesi ryhmäviestijänä?
• Millaisia käsityksiä sinulla on itsestäsi palautteenantajana ja -vastaanottajana?
• Millaisia kehittämistavoitteita asetat itsellesi viestijänä?

Pohdi myös ryhmätaitoja seuraavien kysymysten/ näkökulmien kautta:

• Millaisia tehtävä- ja suhdekeskeisiä taitoja ryhmissä hyödynnetään ja edellytetään?
• Mitä sisältyy kuuntelutaitoon? Millaisia taitoja on aktiivisella ja hyvällä kuuntelijalla?
• Millaisia puheenvuoron rakentamiseen ja esittämiseen liittyvät taitoja ryhmätilanteissa tarvitaan?
• Millaista on tavoitteellinen ja monipuolinen osallistuminen ryhmän toimintaan?
• Millaisia taitoja yhteinen päätöksenteko ja ristiriitatilanteiden ratkaiseminen rakentavasti edellyttää?

Ryhmää voit tarkastella myös pohtimalla seuraavia näkökulmia:

• Miten ryhmät muotoutuvat ja kehittyvät?
• Millaisia eri ryhmiä on?
• Millaisia eri rooleja ja normeja ryhmiin saattaa muodostua?
• Miten erilaiset roolit ja normit ryhmissä vaikuttavat ryhmän työskentelyyn?
• Mistä syntyy ryhmädynamiikka?
• Mitkä ovat tuloksekkaan ja toimivan ryhmän kriteerit?
• Miten erilaisista vaikeuksista ryhmätyöskentelyssä (esim. konfliktit, ryhmäajattelu, polarisoituminen, vetäytyminen) on mahdollista selviytyä?

(LOPS 2016: Puhe- ja vuorovaikutustaidot äidinkieli ja kirjallisuuden opetuksessa)

Yo-koe (2018 syksystä lähtien)

Äidinkielen ja kirjallisuuden yo-koe lyhyesti:
Kaksi koetta ja kaksi koepäivää, molempien kokeiden kesto 6 tuntia
● Molemmissa kokeissa laajan tekstikäsityksen mukaisesti monimuotoisia aineistoja. Molempiin kokeisiin on osallistuttava.

● Lukutaidon koe:
Koe arvioi kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.
Kokeessa on kaksi osaa: A-osa keskittyy asia- ja mediateksteihin ja B-osa kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin.
 -Molemmissa osissa valitaan kahdesta tehtävänannosta toinen.
 -Tehtävänannot voivat olla yksi- tai moniosaisia.
 -Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä.
● Kirjoitustaidon koe:
Tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti aineistojen pohjalta.
Kokeessa on yhtenäinen, äidinkieleen ja kirjallisuuteen oppiaineena liittyvä tai lukion aihekokonaiosuuksiin liittyvä teema ja siihen liittyviä aineistoja.
-Kaikki tehtävät ovat aineistopohjaisia.
-Tarjolla on 5–7  tehtävänantoa, joista valitaan yksi. Aineistoja on 6-8, joista on käytettäävä vähintään kahta.
-Tavoitteena on laatia pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti.
-Kirjoittaja valitsee itse näkökulmansa ja siihen sopivat aineistot.
-Vähintään kahta tekstiä on hyödynnettävä.
-Kirjoitustaidon kokeen maksimipistemäärä 60 pistettä. 

YTL:n  ohjeet aineistoihin viittaamisesta löydät täältä
aineistoihin viittaaminen

Ikoniset uutiskuvat

Lue Helsingin Sanomien 14.7.2016 artikkeli Tässä ovat viime vuosikymmenien symbolisimmat uutiskuvat
Artikkeli avautuu linkistä
Ikoniset uutiskuvat

Lue kirja

 Lue nuorten elämää kuvaava romaani tai jännitysromaani. Ohjeet kurssivihkossa s. 10-11.
Teosehdotuksia:


Vaikea perhetilanne/kaltoin kohdeltu                                                

S. Alakoski, Sikalat                                                                             

R. Dorrestein, Kivisydän                                                                     

P. Franzén, Tumman veden päällä                                                       

R. Jalonen, Enkeliyöt  

M. Mentula, Jääkausi (2016)                                                                         

J. Mällinen, Kieroonkasvukertomus (2011)                                                               

M. Peura, On rakkautes ääretön

K. Onkeli, Ilonen talo

R.-S. Rantala, Poliisin pojat

A. Snellman, Parvekejumalat

M. Tani, Kanelinkukkia kuutamossa

M. Wahl, Ruotsia idiooteille
Mhairi McFarlane, Sinusta kaikki alkoi

Omaa tietä etsimässä

D. Almond, Tulennielijät

P. Giordano, Alkulukujen yksinäisyys     

J. Itkonen, Myöhempien aikojen pyhiä

J. Itkonen, Seitsemäntoista                       

S. Hustvedt, Lumous

V. Hämeen-Anttila, Suden vuosi (koululla)

K. Hämäläinen, Barrikadirakkaus

Jonas Hasseen Khemir, Kaikki mitä en muista (2016)

K. Kallio, Karilla

Jenna Kostet, Lautturi E. Loe, Supernaiivi (koululla)

J. Mällinen, Kieroonkasvukertomus

M. Nousiainen, Maaninkavaara (koululla)

S. Simukka, Kun enkelit katsovat muualle

P. Tamminen, Enon opetukset

M. Teräs, Sininen huone

M. Wickström, Kuuleeko Beirut

A. Kauranen, Sonja O. kävi täällä

Pauliina Vanhatalo, Pitkä valotusaika (2015)

Kasvaminen hämmentää/sukupolvien ristiriita/selviytyminen

H. Andersson, Sirpale sielua (2014)

S. Avallone, Teräs

M. Cunningham, Samaa sukua

S. Fletcher, Meriharakat

N. Hornby, Poika

Kazuo Ishiguro, Ole luonani aina

J. Itkonen, Seitsemäntoista

H. Jaatinen, Ei saa katsoa aurinkoon

O. Jalonen, Poikakirja

R. Jalonen, Hevikimmat

H.A. Kovalainen, Mädän elämän alkeet (2016)

J. Mällinen, Kieroonkasvukertomus
M. Niemi, Piopulaarimusiikkia Vittulanjänkältä (koululla)

A. Ollikainen, Musta satu

U-M. Paavilainen, Kylmä kamari

M. Peura, Valon reunalla

K. Poutanen, Ihana meri

R. Pulkkinen, Raja (koululla)

R. Pulkkinen, Totta

I. Sinivaara, Kevään hämärä (2011)

M. Supinen, Liha tottelee kuria

E. Tiilikka, Myrsky (2011)
J. Thydell, Katon kokoinen tähtitaivas (koululla)

P. Vanhatalo, Viittä vailla (koululla)

V. Saalo, Kirkkaalla liekillä

J.D. Salinger, Sieppari ruispellossa (koululla useita)

Nelli Hietala, Käsipohjaa (2014)

Antonio Muñoz Molina, Kuun tuuli (2006)

Juuli Niemi, Et kävele yksin (2016)

Koulu,  ystävyys
S. Avallone, Teräs (ystävyys)

E. Ferrante, Loistava ystäväni

J. Green, Tähtiin kirjoitettu virhe

A.Jaantila, Jenkkivuosi

A. Juvonen, Lähiöoksennus (2013)

K. Levola, Viimeiset sanat

M. Mörö, Kolmen ruudun kalifi

I. Nousiainen, Kaksi kevättä

E.-P. Tiitinen, Skitso sitruuna

A. Delikouras, Nörtti new game
Mary Marck, Eevan luokka (1917) (jatko-osina Vähän enemmän Eevasta; Yhteiskoululaisia; Hyvästi Eeva)

Katja Raunio, Kaikki käy toteen (2015)

JännitysromaanejaKati Hiekkapelto, Kolibri (koululla 2)
Kati Hiekkapelto, Suojattomat

Kati Hiekkapelto, Tumma (2016)

Matti Yrjänä, Joensuu

Leena Lehtolainen (esim. Ensimmäinen murhani, Kuoleman spiraali)

Reijo Mäki

Mauri Sariola (esim. Leivätön pöytä on katettu, Susikosken vaikein juttu)

Mika Waltari (komisario Palmu)

Pentti Kirstilä  (esim. Jäähyväiset rakkaimmalle, Jäähyväiset presidentille)

Anne Holt

Henning Mankell (esim. Väärillä jäljillä)

Donna Leon (esim. Kuolema Venetsiassa, Ylimyksen kuolema)

Raymond Chandler

Georges Simenon

Colin Dexter

P.D. James

Ruth Rendell

Karin Fossum

Åke Edwardson

Harri Nykänen

Outi Pakkanen

Ilkka Remes

Alexander McCall Smith, Naisten etsivätoimisto nro 1

                                          Kirahvin kyyneleet
                                          Teetä ja sympatiaa (koululla 4)

                   (tai jokin muu teos sarjasta Mma Ramotswee tutkii)

Håkan Nesser (esim. dekkari Carambole)
Håkan Nesser, Sukujuhlat

Marko Kilpi (esim. dekkari Kadotetut  tai Elävien kirjoihin)

Liza Marklund (esim. dekkari Uutispommi)

Antonio Hill, Kuolleiden lelujen kesä

Kate Atkinson, Ihan tavallisena päivänä
Anne Dahl, Valvova silmä (koululla)
Peter Robinson, Savua ja tulta (koululla)

Erik Axl Sund, Lasiruumiit (helmikuu 2015) Myös Varistyttö-trilogia

Dolores Derondo, Näkymätön vartija

Jorn Lier Horst, Suljettu talveksi

Emelie Schepp, Ikuisesti merkitty (2016)

Rikosromaaneja

Ansu Kivekäs, Perhosveitsi

Jari Järvelä, Tyttö ja rotta (2015)

Saara Kesävuori, Musta hevonen (2015)

Donna Tart, Jumalat juhlivat öisin

Marja-Liisa Heino, Älä tähti putoa (2015)

Virpi Hämeen-Anttila, Sokkotanssi

Michael Connelly, Luutaivas

Donna Tart, Pieni ystävä

Stieg Larsson, Miehet, jotka vihaavat naisia

Juha Numminen, Ystävä sä lapsien (2015)

Timo Sandberg, Häränsilmä (2015)

Antonio Hill, Kuolleiden lelujen kesä

Kate Atkinson, Ihan tavallisena päivänä

Gillian Flynn, Paha paikka TAI Gillian Flynn, Kiltti tyttö

Carl-Johan Vallgren, Varjopoika (helmikuu 2015)

Mari Jungstedt, Joka yksin kulkee

Viveca Sten, Sotilaiden salaisuudet

Vera Vala, Tuomitut

Jorn Liet Horst, Suljettu talveksi

Paula Hawkins, Nainen junassa

Clare Mackintosh, Annoin sinun mennä