Puhe- ja vuorovaikutustaidot

Kurssit 1–3
Pohdi omaa viestijäkuvasi seuraavien kysymysten avulla:

• Mitä tarkoitetaan viestijäkuvalla?
• Millaisena viestijänä näet itsesi?
• Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista vuorovaikutustilanteista ja -suhteista?
• Mitä arvostat itsessäsi viestijänä?
• Mikä tai millaiset vuorovaikutustilanteet tuottavat sinulle vaikeuksia?
• Millaiset vuorovaikutustilanteet ovat sinulle luontevia?
• Millaisia kokemuksia sinulla on esiintymisestä ja julkisesta puhumisesta?
• Millainen käsitys sinulla on itsestäsi kuuntelijana?
• Millaisena ryhmätyöskentelijänä ja ryhmän jäsenenä näet itsesi?
• Millaisia vahvuuksia sinulla on ryhmäviestijänä?
• Millaisia haasteita koet ryhmän vuorovaikutustilanteissa?
• Millaisia tavoitteita asetat itsellesi ryhmäviestijänä?
• Millaisia käsityksiä sinulla on itsestäsi palautteenantajana ja -vastaanottajana?
• Millaisia kehittämistavoitteita asetat itsellesi viestijänä?

Pohdi myös ryhmätaitoja seuraavien kysymysten/ näkökulmien kautta:

• Millaisia tehtävä- ja suhdekeskeisiä taitoja ryhmissä hyödynnetään ja edellytetään?
• Mitä sisältyy kuuntelutaitoon? Millaisia taitoja on aktiivisella ja hyvällä kuuntelijalla?
• Millaisia puheenvuoron rakentamiseen ja esittämiseen liittyvät taitoja ryhmätilanteissa tarvitaan?
• Millaista on tavoitteellinen ja monipuolinen osallistuminen ryhmän toimintaan?
• Millaisia taitoja yhteinen päätöksenteko ja ristiriitatilanteiden ratkaiseminen rakentavasti edellyttää?

Ryhmää voit tarkastella myös pohtimalla seuraavia näkökulmia:

• Miten ryhmät muotoutuvat ja kehittyvät?
• Millaisia eri ryhmiä on?
• Millaisia eri rooleja ja normeja ryhmiin saattaa muodostua?
• Miten erilaiset roolit ja normit ryhmissä vaikuttavat ryhmän työskentelyyn?
• Mistä syntyy ryhmädynamiikka?
• Mitkä ovat tuloksekkaan ja toimivan ryhmän kriteerit?
• Miten erilaisista vaikeuksista ryhmätyöskentelyssä (esim. konfliktit, ryhmäajattelu, polarisoituminen, vetäytyminen) on mahdollista selviytyä?

(LOPS 2016: Puhe- ja vuorovaikutustaidot äidinkieli ja kirjallisuuden opetuksessa)

Yo-koe (2018 syksystä lähtien)

Äidinkielen ja kirjallisuuden yo-koe lyhyesti:
Kaksi koetta ja kaksi koepäivää, molempien kokeiden kesto 6 tuntia
● Molemmissa kokeissa laajan tekstikäsityksen mukaisesti monimuotoisia aineistoja. Molempiin kokeisiin on osallistuttava.

● Lukutaidon koe:
Koe arvioi kokelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.
Kokeessa on kaksi osaa: A-osa keskittyy asia- ja mediateksteihin ja B-osa kaunokirjallisiin ja muihin fiktiivisiin teksteihin.
 -Molemmissa osissa valitaan kahdesta tehtävänannosta toinen.
 -Tehtävänannot voivat olla yksi- tai moniosaisia.
 -Lukutaidon kokeen maksimipistemäärä on 60 pistettä.
● Kirjoitustaidon koe:
Tehtävänä on tuottaa pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti aineistojen pohjalta.
Kokeessa on yhtenäinen, äidinkieleen ja kirjallisuuteen oppiaineena liittyvä tai lukion aihekokonaiosuuksiin liittyvä teema ja siihen liittyviä aineistoja.
-Kaikki tehtävät ovat aineistopohjaisia.
-Tarjolla on 5–7  tehtävänantoa, joista valitaan yksi. Aineistoja on 6-8, joista on käytettäävä vähintään kahta.
-Tavoitteena on laatia pohtiva, näkökulmia avaava tai kantaa ottava teksti.
-Kirjoittaja valitsee itse näkökulmansa ja siihen sopivat aineistot.
-Vähintään kahta tekstiä on hyödynnettävä.
-Kirjoitustaidon kokeen maksimipistemäärä 60 pistettä. 

YTL:n  ohjeet aineistoihin viittaamisesta löydät täältä
aineistoihin viittaaminen

Ikoniset uutiskuvat

Lue Helsingin Sanomien 14.7.2016 artikkeli Tässä ovat viime vuosikymmenien symbolisimmat uutiskuvat
Artikkeli avautuu linkistä
Ikoniset uutiskuvat